Tarinalliset muistisäännöt

Koreoiden muistaminen on tietynlainen taitolaji sekin. Burleskissa ei ole samalla tavalla laskeminen tärkeää, kuin monessa muussa lajissa, mutta pitäisi joka tapauksessa hallita liikkeet.
Kaikilla ei ole kykyä saada lihasmuistiin nopeasti liikesarjoja.

Itse hyödynnän usein tarinallista muistamista. Tätä tekniikkaa kävin eilen hop on-tunnillanikin läpi.

Esitys itsessään (tai koreo) voi sisältää jonkin tarinan kaaren, mutta se ei välttämättä riitä muistin tueksi. Saattaa muistaa, että tässä lähtee liikesarja X, mutta ei kuitenkaan saa iskostettua mitä kädet teki ja mihin suuntaan.

Joten liikesarjojen pohjana voi olla oma tarinansa. Esimerkiksi pohjana voi olla pullan leipominen. Nosta jauhosäkki, riko munat, vatkaa kermaa. Hölmöjenkin tarinallisten muistisääntöjen kautta usein kovakalloisempikin henkilö alkaa muistaa mitä pitikään tehdä. Eilen täytettiin laskiaispullia ja juotiin drinkkejä.

Lisäksi tarinallinen muistaminen voi olla oiva tapa rikkoa omia manööverejä, joihin herkästi kallistuu. 

Tekniikkaan kannattaa tutustua ohjaajan parissa, joka sen osaa. Kysy rohkeasti siis uusia tapoja oppia, jos tuntuu, että tarvitset jotakin kättä pidempää. 

Takaisin blogiin